Ilmarisen kädenjälki?

Nyt minä kyllä suutun! Maxim suljetaan. Olen elokuusta asti odottanut, että se avattaisiin, koska se on paras paikka elokuvalle Helsingissä.

Melbournen Brightonissa on kaksi elokuvateatteria, Palace Cinemas Brighton Bay ja saman ketjun Dendy Brighton. Molemmat kivoja; Dendy aavistuksen vilkkaamman Church Streetin varrella ja Brighton Bay taas (kuinka ollakaan) Bay Street –nimisen kadun varrella. Brighton Bay enemmän aikuisten makuun, sen tunnelma on vähän intiimimpi. Siellä esitetään myös enemmän arthouse–elokuvaa ja varsinainen lasten ohjelmisto ja oikeastaan toimintapätkätkin puuttuvat täysin. Dendyn teattereissa taas saa nähdä niin Bondit kuin piirretytkin. Molemmat teatterit ovat hyvin kodikkaita.

Toki ihmettelin useasti, miten toiminta ylipäätään kannattaa tai ehkä se ei kannatakaan. Melbourne on kuitenkin kaikin tavoin kulttuurisesti sivistynyt, monipuolisen viihteen ja taiteen kokeminen on kätevää. Uskoisin, että kaupungissa tietoisesti myös vaalitaan ja tuetaan tätä mainetta. Kaksi viikkoa ensi illan jälkeen saatoin keskellä viikkoa saada puolisalia itselleni. Näytöksiin mennään yleensä numeroimattomille paikoille ja koska suosin etuosaa, ei edessäni toisinaan ollut yhtään ketään. Valtaosa tuloista tullee oheismyynnistä. Palacen teattereissa on tarjolla tietysti hyvä kahvia, mutta myös pullaa, lämpimiä leipiä sekä viiniä, olutta ja drinkkejäkin unohtamatta tokikaan poppareita tai limuja. Ja salissa saa mässyttää ja hörppäillä.

Molemmissa Melbournen lähiteattereissamme on useita saleja, mutta kumpikaan niistä ei ole mikään kompleksi, joita – usko huvikses – kaupungista toki myös löytyy. Sinnittelin aika hyvällä menestyksellä niin, ettei nuorintammekaan tarvinnut kovin usein kuskata muihin teattereihin. Melbourne on neljän miljoonan ihmisen kaupunki, jossa poikittaisliikenne ei ole kovin toimiva. Jo ajankäytönkin kannalta oli mukavaa, kun virikettä löytyi läheltä.

Sekä Brighton Bay että Dendy –teattereihin oli tavattoman mutkatonta mennä hetken mielijohteesta, yksin tai kaverin kanssa. Ei joka kerta, mutta toisinaan lasillinen viiniäkin maistui siinä kivasti. Wolf of Wall Street oli aika rankka sen jälkeen, kun ensin oli hörppinyt kotona pari kupillista kahvia, sitten näytöksessä pullon vettä ja kyytipojaksi lasillisen sauvignon blancia. Teatteri on kahden minuutin kävelyn päässä silloisesta kodistamme, joten vetäisin tämän nestemäärän hyvinkin pikkuajassa ja WoWSt on pitkä pätkä. 

Kävelen tosi usein Maximin ohi ja olen toiveikkaana kurkistellut teatterin ikkunoihin, josko niihin olisi ilmestynyt uutta tietoa näytösten alkamisesta. 

Väitän, nyt käyttäydytään moukkamaisesti ja tyhmästi! Osavuosikatsauksia? Miksi niille pyhitettäisiin yksi kaupungin tunnelmallisimmista saleista? Parahimmat Ilmarinen ja Finnkino, nyt takaisin neukkapöydän ääreen! Jos sinä saat päättää, arvoisa Ilmarinen, pyörrä päätös ja kokeile, miltä tuntuu tilannetaju ja miltä maistuvat hyvän mielen pisteet. Vielä voi kääntää takkia ja rakentaa sivistyneen toimijan mainetta. Jos näillä sittenkin mennään, mielestäni tavattoman noloa. Toivottavasti tällainen lyhyt- ja kapeanäköisyys ei kerro nykysuomalaisuudesta. Eihän?