keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Ripillä.

Esitit keskenkasvuisena homofobisen laulun. Se olis voinut olla nuoren törppöilyy ja tyhmä vastaisku niihin tapahtumiin silloin. Mutta levytitkin sen uudestaan aikuisena. Pyysit sit anteeks. Hillooko halusit, pääsyn maailman estradeille? Ootsä sittenkin anti gay?
Aina sua saa hävetä!

Mä löysin sun musiikkis 20 vuotta sitten, enkä tiennyt sun ajatuksistas. En heti kuullut sun aikaisempii levytyksiis. Sun englanninkieles on haasteellista ja kun aloin ymmärtää sitä, ja tietää sun aikaisempii juttujas, oli jo myöhästä. Kumarran sun ääntäs.
Aina mua saa hävetä!

Jätkä sähläs huumeiden kanssa. Ahneuttakos sä kävit kokkelikauppaa? Jäit kiinni ja jouduit lusiin. Istut siellä ja sun lukemattomat lapses ehkä kaipaa sua. Kelaaksä yhtään, mitä huumeet tekee lapsille ja nuorille? Tajuutsä olla nolo?
Aina sua saa hävetä!

Pääse linnasta, tee biisei. Älä silti mölise suivaitsemattomuuttas. Muista, ettei kukaan usko sun väkivalta- tai rasisimikielteisii juttujas, jos sä oot avoimen homovastainen. Mä kuuntelen sua (vaikka epäilen edelleen, että sä kelaat sittenkin väärin).

Aina mua saa hävetä!