perjantai 13. tammikuuta 2012

Vanhassa vara parempi.



Jos pidät vanhasta ja käytetystä - tavarasta, Chapel Street Windsorista Prahraniin on sinun paikkasi, tai yksi niistä. Erään liikkeen 65-vuotias myyjä sanoi minulle olevani (46-vuotiaana) nuori, kun vielä haluan tavaraa (ostin häneltä joulun alla muovisen riisipurkin 1950-luvulta). Hän ei enää halua ja on siksi mielestään vanha. Minun rouvaa vuosissa iäkkäämpi isäni tekee kirpputorihankintoja tämän tästä (etkös teekin?), mutta rouvan mukaan asian selittää se, että isälläni on myös pieniä lapsia.

Kuvassa tarpeellista esineistöä: mittamuki, joka hoitaa ruuanvalmistuksessa ja leivonnassa myös vaakalaitteen virkaa, väkkyrä on vispilä ja lamppu mallia teollisuus (katkaisin löytyy johdon päässä eli pistoke). Ihme ja kumma, miten hienoja!

Tontun toimessa hankin Chapel Streetiltä useita joululahjoja; liikkeiden hyllyt notkuvat astioita, leluja, teollisuusesineistöä ja vanhoja urheiluvälineitä. Vanhan tennismailan tai golfmailasetin saa sopuhintaan. Mainioissa vanhoissa elokuvajulisteissa on valinnan varaa ja Arabian Ruska-sarja täydentyisi kätevästi. Ruska-astiat eivät muuten sovi yhteen aterimien kanssa, sillä vaikkapa lusikan kosketuksesta astian pintaan syntyy hyvin helposti oikein ikävä, korvia vihlova ääni. 


Tänään ihastelin tovin kaksikymmenlukulaista kuvaa austraalialaisesta kevyen sarjan nyrkkeilijämestarista, mutta ostin sittenkin keraamisen norjalaiskannun 1970-luvulta. Vanhojen limunaadilaatikoiden hinnoittelu on sen sijaan karannut käsistä enkä ennen joulua ostanut niitä sen vuoksi, enkä sortunut nytkään.


Melbournen kesä jatkuu lähipäivinä ja Helsingissä on herätty pakkasaamuun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti