Ote.

Minun nimeni on Matti. Matti McInen (Mäkinen). Jo isoisäni isoisän isä oli Matti. Tai niin tarina kertoo. Isöisäni kertoo sitä tarinaa pyytämättä, hänen äitivainaansa ei missään tapauksessa. Matti oli matkustanut Australiaan rautatietä rakentamaan. Jätti jälkeensä Irinan, joka myös oli maahanmuuttaja. Kun Matti lähti, Irina odotti isoisäni isoisää, Mattia. Onneksi lähti, kerrotaan Irinan tokaisseen. Irina oli kaunotar ja kaukaa viisas. Vatsaa ei vielä ollut nimeksikään, kun Pablo ja Irina vihittiin. Pablo uurasti rautateillä päällysmiehenä. Hän oli komea ja vakavarainen mies. Mutta Pablon silmät eivät kipunoineet samalla tavalla kuin Matin, mikä Irinan täytyi itselleen myöntää (tarina kertoo). Syntyi siis poika. Pablo tiesi kysymättä, ettei poika varsinaisesti ollut hänen ja arvasi, miksi poika kastettiin Matiksi.

Olen 24-vuotis ja haluaisin vihdoin päästä pelaamaan AFL:ään, liigojen liigaan. En ole päässyt, sillä taidot eivät ole riittäneet. Kaikkeni teen. Ihan koko ajan. Managerini nimi on Jake (The Lake) Njuresson. Jake on lyhyenläntä eikä hänellä ole hartioita tai muutakaan miehisen mitan ansiota. Ehkä siksi Jake pukee collage-paidankin (kutsumme Australiassa näitä paitoja nimellä ”jumper”) aina vyötäisten alle, myös shortsien. Myös Jake antaa uralleni kaikkensa ja minulle erilaisia vahventeita. Saan samoja ruiskuja ja monenkirjavia pillereitä kuin uskoakseni jotkut liigapelaajatkin toisinaan (mitään en lähde väittämään, enkä varsinkaan tuomitsemaan). Jake juuri eilen tosin varoitti, että välityksessä on edessä haasteita, sillä mopopoikaveijari, joka on meille ainehia toimittanut ja jolla on aina liivi kaiken päällä, joutui sairaalaan ja vankilaan. En nyt kirjoita tähän toimittajamme nimeä, kun en taida muistaa. Mutta Jaken mukaan yksi hänen tuttu melkein lääkäri voi ehkä olla avuksi. Ja apuja tässä kyllä tarvitaan.

Olen vahvannäköinen ja minulla on tatuointeja. Meidän jalkiksessa käytetään pikkuruisia pöksyjä ja hihatonta paitaa. Kaikki näkyy ja onhan se kiva, kun näyttää komealta (monen mielestä) ja aika hurjalta. Mutta ilman kunnon pelipaikkaa en voi saada mallivaimoa. Vaimoa, joka on malli. Ja taas ilman sellaista kaunista, ja ihan oman työnsä tai minun kauttani kuuluisaa, vaimoa en näytä oikein miltään esimerkiksi lehtien juorupalstoilla. Nainen saa olla vanhempikin. Jake kertoi, että se tuttu lääkäri (tai joku sen tapainen), pystyy nuorentamaankin melko tehokkaasti. Tai siis pysähdyttämään vanhenemista. Niin silloinhan minun vaimo voisi olla vaikka reilustikin vanhempi ja pysäytettäisiin vain se ikääntyminen siihen paikkaan ja minä kuroisin kiinni niin, että voisimme sitten molemmat pysytellä samalla ikäviivalla. Jake sanoi ja Jake on reilu jäbä. Jake The Lake.

Suvun tarina kertoo, että se ensimmäinen Matti oli Suomesta. Olen internetistä etsinyt tietoa tästä pohjoisesta maasta. Ja kun minua kovin kiinnostavat nämä urheiluasiat, niin olen ikään kuin ajanut ristiin näitä kahta juttua. Kun maksimisuoritus, -palautuminen ja –look on kiinnostukseni kärkipäässä, niin on tullut esille tämä doping-homma. Ilokseni huomasin, että nimenomaan Suomessa on pitkät ja syvät perinteet tässä asiassa. Tämän tieteenhaaran parissa on maassa uurastanut eräs palavasilmäinen mies, ensimmäisen Matin tapaan hänkin on ymmärtääkseni ollut naisten suosiossa, mikä kyllä on mielestäni lisävakuutus miehen pätevyydestä, tai ei se ainakaan sitä vähennä.

Sisarenpoikani opiskelee kirjojen sijaan kosketusnäyttötietokoneesta. Poika on kymmenen, mutta lukee digitaalisia sanomalehtiä enemmän kuin siskoni mies, joka on sentään poliitikko. Ei vielä kovin menestyvä, mutta valtaan pyrkivä. Poika kertoi minulle meksikolaisesta kävelevästä kalasta (axolotl). Eläin pystyy kasvattamaan uuden raajan katkenneen tilalle ja esimerkiksi uusimaan vaurioituneen verkkokalvon tai elvyttämään sydämensä. Tai näin minä sen Rydelin puheista ymmärsin. Ja sitten tämä kummallinen eläin ei sairastu syöpään ja toipuu kätevästi vaikka aivo- tai selkärankavauriosta.

Ajan nyt kahta junaa rinnakkain. Jake saa selvittää, mitä hänen tuntemansa melkein lääkäri voisi tehdä auttaakseen minua saavuttamaan tavoitteeni ja unelmani. Minä olen päättänyt kaikessa hiljaisuudessa ja itsekseni ottaa yhteyttä Suomen palavasilmäiseen spesialistiin ja pyytää, että hän alkaisi tutkia sitä, miten minut voisi risteyttää meksikolaisen kävelevän kalan kanssa. Uskon, että kohtalo on näin päättänyt. Rakas päiväkirja, toivota minulle onnea.

Nythän on niin, että Melbournen lauantai on hyvin lämmin, kolmekymmentä astetta. Hyvää huomenta Helsinki, pitäkää pikkupakkasenne.

Tämä tarina saattaa olla silkkaa soopaa, eikä kirjoittaja vastaa yhtään mistään.