Rouva Li Shi ja
puolisonsa Li Yi nousevat junaan Windsorin asemalta. On kiinalaisen uuden
vuoden juhla ja juhlaviikon viimeinen päivä, sunnuntai. Rouva Li on pukeutunut
siniseen piké-paitaan (Australiassa polo), jonka rintamusta koristaa urheilujärjestön logo.
Herra Lin yllä on lämmin fleege-takki, vaikka ulkona on 26 astetta lämmintä.
Mutta Li Yilla on aina kylmä. He näyttävät 67 ikävuottaan vanhemmilta. Herra Li
ottaa peltisessä pastellirasiassa olevista lääkeliuskoista tabletin, sillä
sydänlääke täytyy aina muistaa ajallaan.
Li Yilla on myös mukana pieni muovinen vesipullo, josta nauttimallaan huikalla hän huuhtelee tabletin nielun lävitse. Rouva Li luo puolisoonsa
arvioivan katseen. He eivät istu vierekkäin, vaan eri puolilla junan käytävää
vinoittain toisiaan vastapäätä.
Saattaisi luulla, että Li
Shi ja Li Yi ovat melko varattomia, sillä niin vaatimaton on heidän sinällään siisti olemuksensa. Elämän hallinta pariskunnasta tosin kyllä huokuu;
erityisesti rouvan ryhti on suora ja katse tiukka. He ovat kuitenkin hyvin vauraita. Nuoripari saapui yhdessä maahan 1968, jolloin vain harvan kiinalaisen
onnistui emigroitua Australiaan. Sekä Li Shi että Li Yi lunastivat nopeasti
korvaamattoman aseman työpaikoillaan leipomossa ja pesulassa. Tänään he
omistavat molemmat; pesula tosin on kasvanut moniliikkeiseksi ketjuksi, mutta
leipomoa rouva ja herra Li jatkavat harrastepohjalta. Heidän lapsensa ovat
akateemisesti koulutettuja. Tytär johtaa ensihoidon tutkimiseen keskittynyttä
yksikköä Melbournen The Alfred –sairaalassa ja poika omistaa menestyvän rakennusliikkeen. Lapsenlapset loistavat lukioittensa kärkioppilaina.
Lapset ja lapsenlapset
ovat länsimaalaistuneet, mutta kunnioitus ja kiitollisuus vanhempien /
isovanhempien uurastusta kohtaan on itsestäänselvyys. Myös kiinalaisia perinteitä ja
kulttuuria arvostetaan. Lapset yrittävät suostutella Li Shin ja Li Yin
eläkkeelle, onnistumatta. Rouva ja herra Li ovat onnellisia ja ylpeitä jälkikasvustaan, mutta heille
itselleen riittää yksinkertainen ja työteliäs elämä, mottona: ”Ei ne suuret
tulot, vaan ne pienet menot.”
Vaaleahiuksinen, mutta
liian päivettynyt rouva tarpoo Yarra-joen reunaa lauantaina. Hän pitää kädestä
melkein mittaistaan poikaa varmistaen, ettei poika häviä tai jää
kiinalaiskojujen äärelle hieromaan kauppaa. Kaksi askelta pariskunnan takana
astelee rauhallisin, hyvin pitkin askelin rouvan ja pojan näköinen nuori mies.
Heillä on kiire. Elokuva alkaa vartin kuluttua, eikä seurueella ole lippuja. He
eivät ole ajatelleet, että joenvarsi olisi tukossa ihmisistä. Rouvastakin olisi
hauska viivähtää jonkun ruokakojun äärelle, mutta siihen ei nyt ole aikaa.
Crown on
turhuuskeskittymä vailla vertaa. Hotelli, casino, ravintoloita, yökerhoja,
vuokrattavia juhlalukaaleja, baareja, kauppoja, kahviloita ja elokuvateatteri.
Tänne asti on tänä lauantai-iltana tultava, kun haluaa nähdä ”Life of Pi” –elokuvan
kolmiulotteisena. He ehtivät ja ihmettelevät Piscine Molitorin tarinaa
valkokankaalta. Äiti ja lapset palaavat elokuvista junalle joen vastarannan
kautta, jossa ruuhkaa ei ole. Kello
on puoli kymmenen illalla. Rouva ja herra Li ovat juuri sulkeneet pesulan,
huomenna heillä on vapaapäivä ja edessä uuden vuoden juhlakulkueen seuraaminen
Chinatownissa paraatipaikalla ystävien ravintolan ikkunapöydän äärellä istuen.
Vaalea, mutta liian
päivettynyt rouva istuu pienemmän pojan kanssa junassa Li Shitä vastapäätä.
Herra Li ottaa lääkkeen peltisestä pastillirasiasta ja juo päälle huikan vettä
muovisesta vesipullosta. Ruova Li silmäilee miestään arvioivasti. Juna-asemalta
Li Shi ja Li Yi jatkavat raitiovaunulla kiinalaiskaupunginosaan. He saapuvat
Little Bourke Street –kadulle suunnitellusti ja parahultaisesti ihailemaan
kulkuetta. Poika ja äiti näkevät vain kulkueen liput, kaikki muu jää
ihmismassan taakse. He ostavat uudet kuoret pojan matkapuhelimeen. Syövät
kadulla sushikääröt. Poika nauttii jäämurskajuoman. He ostavat kolme kappaletta
Victoriassa valmistettuja mukeja; iso koko, lammasteema. He tapaavat ystäviä ja
näkevät ”War Horse” –teatteriesityksen Art Centren näyttämöllä. He palaavat
junaan. He eivät huomaa seuraavassa vaunussa istuvia Li Shitä ja Li Yitä, jotka
istuvat vierekkäin toisiaan varsin huomaamattomasti kädestä pitäen.
Melbournen
kaksikymmenasteinen sää on miellyttävä, huomenna taas kohoaa. Sataako siellä
lunta, Helsinki?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti