Painoarvo.

Synnyin syyskuussa 2005 Facebookissa. Elämäni reaalimaailmassa oli alkanut jo kesäkuussa 2003, mutta ensimmäistä kahta vuotta ei lasketa täysimääräisinä mukaan. Äitini hurmaantui yhteisöpalvelusta täysin ja jakoi kaiken alati kasvavan kaverijoukkonsa kanssa. Ja siihen joukkoon olivat melkein kaikki tervetulleita.  

Ätini on varsin harmissaan, että ensimmäiset kaksi vuotta elämääni oli jäänyt jakamatta heti siinä ja silloin. Onnekseen hän kuitenkin oivalsi, että herttaiset kuvat synnytyslaitoksen vauvavaalta, neuvolasta, potalta, ensiaskelista, imettämisestä, päiväunilta, sotkuisesta soseruokailusta, pökäleestä, päiväkotiaamujen itkupotkuraivareista ja kahdesta ensimmäisestä synttäriaamusta- ja juhlasta voi julkaista jälkikäteenkin. Vaikka onhan tosiaan äidin mukaan elämänmakuista nimenomaan se, kun jakaa ja kommentoi kaikkea merkittävää reaaliaikaisesti.

Olen söpö, liikuttava, hurmaava, hassu, hauska, suloinen, höpsö, lapsukainen, ihastuttava, ihanäitininäköinen, tarmokas ja osaava sekä nyttemmin myös kaunis, fiksu, reipas, tyypillinen varhaisteini ja nuori nainen.

Äiti valvoo verkon käyttöäni ja tarkistaa viikoittain laitteeni siltä varalta, että en ole kirjautunut yhteenkään palveluun. Koneaikani on rajoitettu, eikä puhelimessani saa olla pelejä. Äiti sanoo, että tämä on omaksi parhaakseni.

Onneksi äiti on paljon töissä ja saan kaikessa rauhassa katsoa sinkkulaivaa, matkaopasta, kultasinustaontullutpullukkaa ja treffejäalttarilla. Äidin mielestä tosi-TV on älyllisesti vajavaista ja julmaa ihmisten hyväksikäyttöä sekä sen tirkistelyä, minkä hän myös on muistanut jämäkästi Facebookissa ja Twitterissä kertoa.

Instagramin kautta äiti jakaa kuvan meistä kahdesta lukemassa iltasatua. Kuva on herttainen.