#Peltojuoksu.

Se on hullu. On se. Tekisi jotain hyödyllistä, mutta ei. Juoksee pellolla tai niityllä, jonka keskellä on pelto, jossa kasvaa rehuretikkaa riistalle. Niityllä on mökkigolfille tarkoitettuja viheriöitä, jotka tosin nyt ovat paahteesta kuivia. Nurmi on osittain tuhoutunut ja ruskea maa-aines on korvannut sen.

Riistakamera kuvaa fasaanien ruokintapaikkaa ja aamuotoksessa kuvassa vilahtaa jalat, kun se juoksee siitä ohi. Välillä se menee ohi montakin kertaa. Ihan pöhköä, juoksee siinä pientä ympyrää – mikä sitä vaivaa. Kanadan hanhet, noin kahdenkymmenen porukka, yritti ottaa niitystä ja etenkin pellosta otteen, mutta se säikäytti ne aamuryntäilyllään. Rehuretikassa viihtyvät ötökät ja ne maistuvat hanhille.

Peurat ja kauriit ja mitä niitä onkaan viihtyvät myös niityllä, vaikka sitä tuon tuosta leikataankin. Mutta kun se pelottaa niitäkin. Antaisin luonnon olla rauhassa, miksi pitää kiusata muita, kaupunkilaisen.  Niitty on näteimmillään, kun sitä ei näe. Varsinkaan se.

Ihmisen olisi parasta juosta paljain jaloin tai paljasjalkakengissä. Paitsi jos on vaurioita. Sillä on. Niityllä ei ainakaan paljain jaloin kannattaisikaan juosta. Vaikka voihan olla, että se on säikäyttänyt käärmeetkin. Hullu.