Puolen tunnin juoksusta ei ole mihinkään, tunti pitää mennä. Puoli tuntia päivässä aerobista liikuntaa, niin sitä pitää. Juokse tasavauhtia, meditatiivisesti. Älä koko ajan hölkyttele, muista pyrähdykset. Juokse omaksi iloksesi. Mitä järkeä juosta tavoitteetta. Juokse, juokse, juokse.
Juokseminen on helppo harrastus; ylös, ulos ja lenkille. Missä ja milloin vaan. Aamukuudelta ennen töihin lähtöä pitkin poikin katuja. Lenkkarit tavaratalon hyllyltä, ei ne halvimmat, vaan ei myöskään ne kaikkein hintavimmat. Kyllä se on varmasti ihan hyvä pari. Kanta kumahtaa asfalttiin, polvi nuljahtaa ja selkäranka tärähtää. Aina ihminen juosta osaa, siinä mitään oppeja mennä kyselemään.
Vasen lantionpuolisko ei jousta, venytys jumittaa. Alaselkään alkaa sattua. Vasen jalkapohja on askellusarka. Ihminen on vanhentunut. Kova alusta, väärin valitut juoksujalkineet ja lapasesta karannut, entisestään kiihtynyt juoksuharrastus väärällä juoksutyylillä. Onko juoksut juostu? Mitä seuraavaksi?
Vesijuoksu. Märkäpuku ja kelluntavyö yllään 11 asteiseen altaaseen. Vesi huljahtaa puvun sisään, lämpiää siellä, mutta sittenkin paleltaa. Hölkkää puolituntia. Lihaksissa tuntuu, kipeällä puolella enemmän kuin terveellä. Jatkuva vilustus. Onko kivaa?
Juoksu pellolla. Selkä ja jalka voivat paremmin kuin jos olisi juoksematta. Tiheän heinänurmikon syvyys kolmesta viiteen senttiin. Erinomainen alusta, pehmeä laskeutua. Seitsemän kierrosta, puolituntia, keskimäärin kahdeksan laulua listalta satunnaisesti; Buju, Ramones, ranskalaiset, Mr Cash, The RC Band ja mitä niitä onkaan. Ympärillä metsän hiljaisuus, päässä ääniä. Mutku just tälle parhaalle juoksupellolle on suurimman osan vuodesta vuorokauden matka.
Yksi kertoo harjoittavansa pilatesta. Pukee hauskat varvasjalkineet, paidan ja myssyn. Sanoo menevänsä mereen hölkkäämään. Vettä noin naparajaan. Meri antaa hyvän kitkan, hän kertoo, lantiopohjan lihakset saavat harjoitusta, jatkaa. Tämä on toki yksi vaihtoehto.
Hiekkarannan santa on pehmeä. Nousuveden aikaan se on toisinaan antaa liikaakin myöten, menee kömpimiseksi. Harvoin ylipäätää pääsee kovaa, mutta hölkätä voi. Joskus taas vesiraja on sellainen, että paras alusta onkin kalteva ja vasen tai oikea jalka astuu alemmas kuin oikea tai vasen jalka. Vinolla pinnalla eteneminen on haasteellista.
Kuntosalin juoksumatto on taikalaite. Tasaista ja mäkiä; tasavauhtia ja pyrähdyksiä - ihan mitä mieleen tulee. Lievä kallistus eteenpäin on oikein hyvä. Ehkä se auttaa askeltamaan kantoja enemmän päkijöille? Ainakin spurteissa kallistus etuviistoon on tärkeää, muuten matto vetää ja paiskaa juoksijan taaksepäin. Hyvin kivuliasta. Etukeno on siksikin kätevä, että masun osuessa anturiin laite voi mitata pulssia.
Kuntosalin ohjaaja: "Juoksuongelmat alkoivat kenkien käytöstä." No näin. Jos ei kuitenkaan paljain jaloin, niin ainakin kunnon kengissä, sellaisissa, jotka ammattilainen auttaa valitsemaan ja joissa on kustomoidut pohjalliset. Hyvä sijoitus.
Hyvää Huomenta Helsinki! Victoriassa ehtii vielä keväthangille.
PS Paitsi paljasjalkajuoksu, kaikille takaisin myös vauvajoustavuus - sivuspagaatti jokaiikalle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti